Symbolit

Piispan sauva

Mikkelin hiippakunnan piispansauva on vuodelta 1935, jolloin hiippakunta toimi Viipurissa.
Sauvan suunnitteli taiteilija Gunnel Gustafsson-Nyman. Materiaalina on tumma puu ja hopea, joka on osittain kullattu. Sen lahjoitti Torkkelin Kilta. Sauva hankittiin piispankaavun ja hiipan kanssa samanaikaisesti
Hopeakaaren varteen on kaiverrettu: ”Kaitse minun lampaitani.”(Joh. 21:16). Kohdassa, jossa kaari liittyy sauvaan, on neljä sinettiä: Viipurin kaupungin, tuomiokapitulin, Torkkelin killan sekä Viipurin oppineen fransiskaaniesimiehen Stefanus Laurentin sinetit.
Sauvaan on kaiverrettu Viipurin vanhan piispansarjan ensimmäisen ja viimeisen edustajan, Paavali Juustenin ja David Lundin nimet. Myöhemmin on kaiverrettu Viipurin ja Mikkelin hiippakunnassa palvelleiden piispojen nimet: Erkki Kaila, Ilmari Salomies, Yrjö Loimaranta, Martti Simojoki, Osmo Alaja, Kalevi Toiviainen, Voitto Huotari ja Seppo Häkkinen.

 

Piispan matkakaapu

Mikkelin hiippakunnan piispan matkakaavun, stolat ja hiipan on suunnitellut ja valmistanut tekstiilitaiteilija Helena Vaari vuonna 2010. Linkki taiteilijan sivulle.
Asun suunnittelussa lähtökohtana on ollut Mikkelin hiippakunnan historia, luonto ja kirkon perinne. Piispankaavun edessä oleva vihkiristi muistuttaa kristinuskon tulosta Suomeen. Vihkiristissä on lasin alle poltettuna Viipurista tuotua hiekkaa muistona hiippakunnan alkuajoista. Etuosaan on kiinnitetty kahdeksan Ylämaan spektroliittia rovastikuntien symboleina. Myös hiippaan on kiinnitetty spektroliitti.

Kaavun takaosassa on kuvattu arkkienkeli Mikael. Helena Vaari ei halunnut kuvata Mikaelia sotilaallisena hahmona vaan lempeänä suojelijana.
Stoliin on kirjailtu jakeita paimenpsalmista 23. Helena Vaari halusi näin muistuttaa, että hiippakunnan paimenellakin on paimen.  Stolia on valmistettu neljä eriväristä: vihreä, punainen, valkoinen ja violetti. Eri värejä käytetään kirkkovuoden ajankohdan mukaan.
Symboliosien toteutustekniikat ovat applikaatio eli päällikeompelu sekä kirjonta käsin ja ompelukoneella. Helena Vaari kutsuu tekniikkaansa ompelukoneella maalaamiseksi, sillä työnjälki muistuttaa paljon maalattua teosta.
Mikkelin tuomiokirkossa piispa käyttää juhlakaapua vuodelta 1935.