Savonlinnan tuomiokirkossa 26.5.2022

Viimein Jeesus ilmestyi myös yhdelletoista opetuslapselleen heidän ollessaan aterialla. Hän moitti heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet kuolleista nousseena. Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä. He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat.”
Kun Herra Jeesus oli puhunut heille tämän, hänet otettiin ylös taivaaseen ja hän istuutui Jumalan oikealle puolelle. Opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat kaikkialla. Herra toimi heidän kanssaan ja vahvisti sanan tunnusmerkeillä. (Mark. 16:14–20).

 

Tänään on pyhä torstai. Suomen kielessä helatorstai on lainasana. Ruotsin kielen helg tarkoittaa pyhää, siis tänään on pyhä torstai. Helatorstai on nimenä hankala, kun se ei suoraan kerro, mikä on juhlapäivän sisältö. Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Uuden testamentin mukaan Jeesuksen taivaaseenastuminen tapahtui 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Sen vuoksi tämä juhlapäivä on keskellä viikkoa.

Helatorstain evankeliumiteksti alkaa sanalla ”viimein”.  ”Viimein Jeesus ilmestyi myös yhdelletoista opetuslapselleen heidän ollessaan aterialla.” Sanalla ”viimein” on tässä tärkeä merkitys: Jeesuksen elämäntyö maan päällä oli nyt täytetty. Kaikki oli tehty, voitto synnin, kuoleman ja pahan vallasta oli saavutettu, evankeliumiin ei tule enää mitään lisää. Apostoleille annettu ilmoitus on lopullinen. Kuitenkaan kaikki ei pääty tähän. Jeesuksen täytetystä tehtävästä alkoi apostolien työ. Kyseessä oli viestinvaihto.

Jeesuksen maanpäällisen työn päättyminen merkitsi kirkon ajan ja tehtävän alkamista. Tämä työ, lähetys, on Jeesuksen tekstissämme antama käsky. ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” Kirkon ja kristittyjen tehtävänä on sen ilmoittaminen kaikkialla maailmassa, mitä Jeesus on tehnyt. Jeesus on valmistanut pelastuksen ”kaikille luoduille”, aivan jokaiselle ihmiselle. Ketään ei ole tarkoitettu jäämään pelastuksen ulkopuolelle.

Kasteen ja uskon kautta ovat lukemattomat ihmiset vuosisatojen aikana löytäneet pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa. Silti tämä kirkon perustehtävä on pahasti kesken. Paljon on heitä, jotka eivät ole evankeliumia kuulleet. Yhä enemmän on myös heitä, jotka kerran on pyhässä kasteessa otettu Jumalan yhteyteen, mutta jotka eivät halua tai välitä omistaa pelastuksen lahjaa. Siksi lähetys ja evankeliointi ovat kirkon perustehtäviä. Niitä toteuttaessaan kirkko noudattaa Jeesuksen omaa käskyä.

Kirkon kaiken toiminnan tavoitteena on se, että särkynyt yhteys Jumalan ja ihmisen välillä voisi tulla jälleen ehjäksi. Siihen tarvitaan parannusta ja syntien anteeksiantamusta. Monella tavalla elämänmeno on muuttunut sitten Jeesuksen tehtäväksiannon. Sen sijaan sanoma syntejä anteeksi antavasta, armahtavasta Jumalasta ei ole muuttunut. Sitä tänäänkin tästä saarnatuolista julistetaan. Meillä on Jumala, joka on lähettänyt Poikansa Jeesuksen Kristuksen maailmaan pelastamaan meidät synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Hän tahtoo, että käännymme hänen puoleensa. Saamme uskoa syntimme anteeksi hänen pelastustekonsa tähden. Sitä kautta on tie avoin taivaaseen.

Tänään helatorstaina alkaa viestipyhiinvaellus Pyhän Olavin mannerreittiä pitkin Savonlinnasta Turkuun. Vaellus jatkuu Pyhän Olavin merireittiä pitkin kohti saaristoa ja Ahvenanmaan Jomalaa. Vaellus yhdistää kesän aikana kuusi hiippakuntaa, noin 40 seurakuntaa ja lukemattoman määrän erilaisia yhteistyökumppaneita. Matkaa Savonlinnan ja Jomalan välillä on noin 1000 kilometriä.

Viestikapulana toimii vesipullo. Se kantaa kohtuuden, kestävyyden ja toivon viestiä. Vesi on välttämätön kaikelle elämälle. Se on lahja, mutta myös tehtävä. Luonnonvarat on annettu meille viljeltäviksi ja varjeltaviksi, kohtuudella käytettäviksi ja uskollisesti hoidettaviksi, tuleviakin sukupolvia varten. Kristitylle vesi on muistutus kasteesta. ”Kasteen kirkas vesi on niin kuin lähde pohjaton, siinä virtaa siunaten armo Herran Jeesuksen.” (Virsi 219:1).

Viestipyhiinvaelluksen näkökulmasta helatorstain evankeliumissa huomio kiinnittyy sanoihin: ”Opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat kaikkialla.” Helatorstai muistuttaa, että olemme matkalla. Jeesus nousi taivaaseen. Siellä on kristityn koti tämän elämän jälkeen. Sinne meitä odotetaan. Mutta vielä olemme matkalla. Pyhiinvaellus on matkantekoa, jolla on päämäärä. Niin on myös koko elämä, silläkin on tavoite, se on matkaa kohti taivasta.

Teologian tohtori Paavo Rissanen on sanonut: ”Kristillinen elämä on hengellistä matkaa, jota kuljetaan samanaikaisesti eteenpäin, sisäänpäin ja ylöspäin.” Pyhiinvaellus ilmentää tällaista kristityn elämää. Matkanteko voi tapahtua monin eri tavoin, olemmehan me ihmisetkin erilaisia. Samalla saamme olla tietoisia siitä, että emme ole omassa varassamme.

Helatorstain evankeliumi ei tarkkaan ottaen pääty lähettämiseen ja kehottamiseen. Se päättyy läsnäolon lupaukseen: ”Herra toimi heidän kanssaan ja vahvisti sanan tunnusmerkeillä.” Samaan läsnäolon lupaukseen päättyy myös Matteuksen evankeliumi: ”Minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti.”

Helatorstai on Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Kuitenkin se on pohjimmiltaan Kristuksen läsnäolon juhla. Olennaisinta on se, että Kristus itse on matkalla kanssamme, niin viestipyhiinvaelluksella kuin ihmisen elämänmittaisella vaelluksella.