Jeesus sanoo:”Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” (Matt. 5:13-16).

Tämän sunnuntain evankeliumissa Jeesus vertaa kristityn tehtävää kahteen ihmiselle välttämättömään asiaan, suolaan ja valoon. Ensinnä on syytä huomata, miten Jeesus sanoo: ”Te olette maan suola.” ”Te olette maailman valo.” Jeesus ei sano: ”Tulkaa maan suolaksi, tulkaa maailman valoksi.” Hän ei sano: ”Teidän pitäisi olla maan suola, teidän pitäisi olla maailman valo.” Perusolemukseemme kastettuina seurakunnan jäseninä kuuluu olla maan suolana ja maailman valona. Kyse ei ole meidän valinnastamme, halustamme tai päivän tunnelmista. Kyse ei ole taidoistamme, saavutuksistamme, oppiarvoistamme tai edes siitä, kuinka uskovaiseksi itsemme tunnemme. Jeesus sanoo yksinkertaisesti ja selvästi: ”Te olette maan suola.” ”Te olette maailman valo.”

Tänään tässä jumalanpalveluksessa vihitään viisi teologian maisteria pappisvirkaan, Kristuksen kirkon palvelukseen. Ville, Antti, Terhi, Sakari ja Ville, te olette maan suola, te olette maailman valo. Teille tämän uskonpuhdistuksen muistopäivän evankeliumitekstin sanoma on sekä velvoittava että rohkaiseva. Painakaa se syvästi mieleenne tänä juhlapäivänänne.

Jeesuksen opetuksen mukaan ensin on kristittynä oleminen ja vasta sitten tekeminen. Ratkaisevaa ei ole, mitä ihminen tekee, vaan mitä hän on. Tekomme määräytyvät loppujen lopuksi olemuksestamme käsin. "Sydämen kyllyydestä suu puhuu", opettaa Raamattu (Matt. 12:34). Niin tapahtuu myös tekojen osalta. Vanha viisaus toteaakin: "Se, mitä olet, huutaa niin lujaa, etten kuule, mitä sanot." Apostoli Paavali sanoo kristityistä: "Te olette Kristuksen kirje" (2. Kor. 3:3). Uskovia on sanottu viidenneksi evankeliumiksi. Nekin, jotka eivät lue Raamattua, lukevat kristittyjen elämää. Siksi on ratkaisevan tärkeää se, mitä me olemme.

Mitä me sitten olemme? Arkkipiispa John Vikströmiltä kysyttiin aikoinaan eräällä kouluvierailulla, kuka on kristitty? Hän vastasi: "Kristitty on henkilö, joka on tehty kristityksi. Passiivisella verbimuodolla on tässä tärkeä merkitys. Kristittynä oleminen merkitsee sitä, että ihminen on ollut ja on toiminnan kohde." Kristityksi tullaan siten, että Jumala itse ottaa meidät yhteyteensä. Kasteen perusteella saamme omaksemme kaiken, mitä Kristus on puolestamme tehnyt. Me emme saa sitä omien ansioidemme, tekojemme tai uskomme tähden, vaan siksi, että Jumala armossaan ja rakkaudessaan ottaa meidät omikseen. Tämä on uskonpuhdistuksen keskeisiä löytöjä. Kristittyinä olemme armahdettuja syntisiä. Kun Jumala on hyvä ja armollinen meitä kohtaan, tulee meidänkin kohdella toisia ihmisiä samalla tavalla.

”Te olette maan suola.” Mitä se tarkoittaa? Suolan tärkein tehtävä oli säilyttää ruoka ja estää sitä pilaantumasta. Jeesus antaa tehtävän estää kaikenlaista tuhoavaa kehitystä, koski se sitten ihmissuhteita, moraalia, ympäristön tilaa, yhteiselämää ja yhteiskunnan rakenteita. Kun Jeesuksen seuraaja toteuttaa elämässään Jumalan tahtoa, sillä on hyviä vaikutuksia lähiympäristöön.

Nykyisin suola on mauste, jonka liiallisesta käytöstä varoitetaan. Se nostaa verenpainetta, altistaa sepelvaltimotaudille, aivohalvaukselle, sydämen ja munuaisten vajaatoiminnalle ja monille muille sairauksille. Ovatko kristityt siis maan suolana pelkkiä ongelmien aiheuttajia? Jeesus tarkoittaa aivan päinvastaista.

Suola oli antiikissa myös puhtauden vertauskuva. Kristityn tavoitteena on puhtaus puheissa, teoissa, jopa ajatuksissa. Kristitty ei mukauta moraalisia ihanteitaan ympäristössä vallitsevien moraalikäsitysten mukaan. Hän pyrkii elämään Jumalan avulla Jumalan tahdon mukaista elämää, että kristityt olisivat "moitteettomia ja puhtaita, nuhteettomia Jumalan lapsia tämän kieroutuneen ja turmeltuneen sukukunnan keskellä" (Fil. 2:14). Paras tapa on oman elämäntavan esimerkki; elää todeksi se, mitä uskoo. Suolana oleminen on sitä, mistä Jeesus on puhunut juuri ennen päivän evankeliumitekstiä: rehellisyyttä, puhdassydämisyyttä, oikeudenmukaisuutta, nöyryyttä ja Jumalan tahdon esillä pitämistä eri asioissa.

Jeesuksella on myös varoitus meille kristityille: ”Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.” Jeesuksen aikalaisilla oli selvä käsitys suolasta. Oli olemassa hyvää suolaa ja huonoa suolaa. Hyvä suola oli vuorisuolaa, huono suola oli Kuolleen meren suolaa, jossa varsinaisen suolan osuus oli vain seitsemän prosenttia. Huono suola menetti nopeasti makunsa ja kelvottomana heitettiin kadulle kulkijoiden tallattavaksi. Jeesus sanoo kuulijoilleen: olkaa hyvää suolaa, puhdasta suolaa. Olkaa suolaa, joka pitää makunsa. Jeesuksen sanoihin liittyy vakava varoitus. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, niin että suolan maku katoaa, sillä sen jälkeen sitä ei saada enää suolaiseksi. Siksi eläkää uskonne mukaisesti ja pitäkää uskosta nousevista arvoista kiinni.

”Te olette maailman valo.” Mitä se merkitsee? Johanneksen evankeliumissa Jeesus sanoo itsestään: ”Minä olen maailman valo.” (Joh. 8:12). Nyt hän sanoo, että kristityt ovat maailman valo. Hän tarkoitti, että me olemme hänen valonsa välittäjiä, me säteilemme sitä. Jeesus lähetti seuraajansa valaisemaan hänen valollaan maailman pimeyttä. Valona loistaminen on Jeesuksesta todistamista niin, että uskon liekki saa levitä sydämestä sydämeen. Valona loistaminen on todistamista Jeesuksen pelastavasta ristinkuolemasta ja hänen kuoleman voittavasta ylösnousemuksestaan. Se on todistamista Jumalan rakkaudesta ja sen viemistä eteenpäin.

Valoa ei voi olla huomaamatta pimeässä yhtä vähän kuin vuorella oleva kaupunki voi pysyä piilossa. Valo erottuu ja valo näkyy. Usko Jeesukseen ei ole vain yksityisasia, vaikka monesti näin sanotaan ja usko halutaan työntää pois julkisesta elämästä yksityisyyden piiloon. Jeesuksen seuraaminen näkyy ja herättää huomiota aivan kuin pienikin valo säkkipimeässä. Puhe siitä, ettei lamppua panna vakan alle, muistuttaa lähetystehtävästä. Kristillistä uskoa ei ole tarkoitettu salattavaksi tässä maailmassa. Evankeliumin ilosanoma on tarkoitettu koko maailmalle.

”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” Jeesus puhuu tässä nimenomaan teoista eikä tarkoita niinkään puheita tai sanoja. Me olemme hyviä selittämään ja mestareita puhumalla kiertämään vastuuta. Sanat voidaan ymmärtää monella tavalla. Puheilla ei ihminen tule autetuksi. Jeesus korosti toimintaa: ”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne”. Rakkauden teot koskettavat ja vaikuttavat. Ne avaavat sydämiä Kristukselle. Rakkauden teot saavat ihmisissä aikaa kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Uskonpuhdistuksen muistopäivänä on hyvä muistuttaa Martti Lutherin opetuksesta kahdenlaisista hyvistä toista: Kristuksen teoista, joiden perusteella uskossa tulemme autuaiksi ja meidän teoistamme, joista lähimmäinen ilahtuu.

Erityisesti papin odotetaan olevan maailmassa suolana ja valona. Ville, Antti, Terhi, Sakari ja Ville, pappisvirkaan kuuluu Kristuksesta todistaminen sanoin ja teoin, niin yksityisesti kuin julkisesti. Tällaiseen virkaan teidät kutsutaan. Olkaa rohkeita Jumalan sanan julistajia. Pitäkää kiinni kristillisistä arvoista ja elämäntavasta, vaikka se merkitsisi vastavirtaan kulkemista yleistä mielipidettä vastaan. Osoittakaa rohkeasti elämällänne ja teoillanne, mihin ja keneen uskotte. Palvelkaa rakkauden teoilla kohtaamianne ihmisiä.

Kaiken tämän keskellä muistakaa, että Jumala itse varustaa teidät siihen virkaan, johon hän kutsuu. Te olette maan suola ja maailman valo, koska kutsujanne Kristus toimii kauttanne. Te ette pappeina ole omien voimienne, kykyjenne ja viisautenne varassa. Jumala antaa teille kaiken sen, minkä hän näkee teidän itse kunkin tarvitsevan. Siksi te saatte turvallisin mielin ottaa kutsun vastaan ja ryhtyä hoitamaan pappisvirkaa. ”Loistakoon teidän valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.”