Nastolan kirkko, messu

Matteuksen evankeliumista 6:19–24 

Jeesus sanoo:
    ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.
    Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys!
    Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” 

Tämän päivän evankeliumi vie meidät Jeesuksen Vuorisaarnan äärelle. Vuorisaarnaa pidetään Jeesuksen meille jättämänä tärkeimpänä opetuskokonaisuutena. Siinä on sellaisia tuttuja ohjeita kuten, toisen posken kääntäminen ja vihamiehien rakastaminen (Matt. 5:44), siinä puhutaan kuinka riidanhalua ja pitkävihaisuutta pitäisi hillitä omassa käytöksessä ( Matt. 5:23-26) ja siitä, kuinka helposti näemme toisen virheet vaikka omassa silmässä olisi hirsi. Vuorisaarnassa Jeesus painottaa useaan kertaan anteeksiantamista, joka on kaiken ytimessä, niin Jumalan kuin ihmisten välilläkin (Matt. 6:14–15). Ja siellä on myös tämän päivän evankeliumin kohta, jossa puhutaan taivaiden aarteista, sydämen asenteesta ja siitä mihin kiinnitämme katseemme, eli mikä on meille tärkeää.  

Mikä sinulle on tärkeää elämässäsi? Millaiset arvot ovat sinulle tärkeitä? Eräässä seminaarissa vetäjä pyysi meitä osallistujia hetken miettimään näitä kysymyksiä. Ensin voi miettiä seitsemää itselle tärkeää asiaa. Mitä ne ovat sinun elämässäsi? Sen jälkeen pudotat listasta kaksi pois, mitä jää jäljelle? Entä jos lyhennät listaa kolmeen asiaan? Mitkä ovat sinulle kaikkein tärkeimpiä asioita elämässäsi? Mitä nousee sydämellesi? Ja lopuksi voi pohtia käytätkö aikasi ja energiasi niin, että tämä valinta näkyy elämässäsi? Aivan kuten Jeesus sanoo: missä on aarteesi, siellä on sydämesi. 

Raamattu puhuu itse asiassa paljon sydämestä. Raamatussa sydämellä oli sekä fysiologinen että hengellinen tehtävä. Tunteet, tuntemukset, rohkeus, oivallus, tieto, viisaus, rakkaus sijaitsevat kaikki ihmisen sydämessä. Raamatussa sydän on sisäisen persoonan symboli, sydämessä on se mitä sinä olet. 

Kun lainopettaja tenttasi Jeesusta tutussa Luukkaan evankeliumin kohdassa ja kysyi Jeesukselta: »Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?, niin Jeesus vastasi: »Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet? johon kysyjä vastasi: »Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» Jeesus sanoi kysyjälle: »Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.» (Luuk 10:25). Eli sydämen asenteella on huikean tärkeä osa kristityn elämässä. 

Sydämessä sijaitsee kaikki kaunis, mutta jos sydämestään ei pidä huolta, se on myös pimeyden mahdollistaja. Muistatte ehkä mitä, Jeesus opettaa Markuksen evankeliumissa: Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ahneus, vilppi ja niin edelleen (Mark 7:21). Niiden siemen on sydämessä ja se mitä ruokit, kasvaa. Siksi myös tästä syystä on tärkeää tarkata sydämen asennetta. 

Jeesus jatkaa tämän päivän evankeliumissa opetustaan sanomalla, että silmä on ruumiin lamppu. Katse on tärkeä. Mihin sinä kiinnität katseesi? Mihin sinä valitset suunnata silmäsi? Katse on tärkeä, koska se itse asiassa ohjaa ajatuksiamme ja toimintaamme elämän keskellä. Katse ohjaa kulkuamme. Me suuntamme, sinne mihin katsomme. Siksi se, mihin kiinnitämme katseemme on tärkeää.  

Eikä sitä turhaan sanota, että silmät ovat sielun peili. Jeesus kehottaa meitä olemaan tarkkana myös katseemme suhteen. Kun katseemme on suunnattu vakaasti oikeaan suuntaan, pysyy määränpääkin kirkkaana. Katse on kuin otsalamppu, joka ohjaa askeleitamme elämän polulla: tuohon suuntaan haluan kulkea. 

Monien sukupolvien polku on kulkenut tähän kirkkoon, ehkä talviaamun pimeydessä polulle on antanut valoa otsalampun sijaan tuikku tai lyhty. Kirkossa katse on kiinnittynyt tuohon kauniiseen alttaritauluun. Jeesus sanoo: kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Älkää takertuko kaikkeen maalliseen, joka kuitenkin on vain hetkellistä. Mitä ovat sellaiset taivaan aarteet? Jos mietit taas hetken taas omaa elämääsi, niin mitkä ovat sellaisia asioita, jotka voit ottaa mukaan taivaaseen?  

Niinpä. Kaikki maallinen, vaikka kuinka rakas, on jätettävä tälle puolelle rajaa, mukaan saa vain sielun matkatavarat ja niihin Jeesus kehottaa meitä laittamaan sydämemme ja katseemme. Niitä taivaan tavaroita ovat armo, rakkaus ja anteeksianto.  

Näitä taivaan tavaroita on tultu kartuttamaan tähän kirkkoon sukupolvien ajan. On tultu sanankuuloon, rukoilemaan ja kohtaamaan Jumalaa. Kirkkoon tullaan elämän keskeltä ja täältä lähdetään elämän keskelle. Kun elämän myrskyjen keskellä saa elää Jumalan armossa ja rakkaudessa puhtain sydämin, niin kaikki taivaallinen kaunis kasvaa. Kristityn vaellus elämän halki kertoo myös taivasmatkasta. Joskus toivoisi, että aika pysähtyisi, mutta elämä kulkee koko ajan eteenpäin. 

Tämä kirkkokin on ollut aikanaan liikkeessä. Se on siirtynyt ja rakentunut tähän paikkaan pala kerrallaan, yhteistuumin ja mennyttä varjellen. Hautojen ympäröimä kirkko kertoo menneistä sukupolvista, elämästä, menetyksistä, kunnioituksesta, mutta myös rakkaudesta. Sankarihaudat kirkon ympärillä kertovat maamme historiaa ja siitä uhrista, joka on annettu yhteisen isänmaan eteen. Kirkko ja kirkkomaa kertovat eletystä elämästä. 

Tänään me kiitämme tästä 220-vuotiaasta kirkosta. Me kiitämme siitä, että se edelleen seisoo paikallaan muistuttamassa meitä taivaallisten tavaroiden tärkeydestä. Erilaiset merkkipäivät kirkossa ja haudoilla kutsuvat meitä muistamaan menneitä sukupolvia, laskemaan kukat muistomerkeille ja hautakiville, mutta myös laskemaan omat taakkamme Jumalan eteen.  

Elämä ja rukous pitävät kirkon aina liikkeessä, mutta perustus pysyy paikallaan. Kirkko kertoo Jumalan armosta, hänen rakkaudestaan tätä maailmaa kohtaan, kirkko kertoo Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta ja Pyhän Hengen työstä tällä paikkakunnalla. Sydän saa tänäänkin kääntyä Jumalan puoleen. Katse saa tänäänkin kohdata armollisen Jumalan. Me tarvitsemme paikan ja pohjan, josta lähteä elämään ja arkeen. Tässä Kristuksen kirkossa ja sen perustassa meillä se on. 

Häneltä me saamme perinnön, joka ei turmellu, ei tahraannu eikä kuihdu. Se on varattuna teille taivaissa, (1 Piet 1:4). 

 

Piispa Mari Parkkinen