Saarna Joutsan kirkossa 3.11.2019
3.11.2019
Jeesus jatkoi vertauspuheitaan ja sanoi:
”Taivasten valtakuntaa voi verrata kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita, mutta kutsun saaneet eivät tahtoneet tulla. Silloin hän lähetti toisia palvelijoita ja käski heidän sanoa kutsutuille: ’Olen valmistanut ateriani, härät ja syöttövasikat on teurastettu, kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!’ Mutta kutsun saaneista toiset eivät välittäneet siitä, vaan menivät muualle, kuka pellolleen, kuka kaupoilleen, toiset taas ottivat kuninkaan palvelijat kiinni, pieksivät heitä ja löivät heidät hengiltä. Silloin kuningas vihastui. Hän lähetti sotajoukkonsa, surmasi murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa. Sitten kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Kaikki on valmiina hääjuhlaa varten, mutta kutsutut eivät olleet juhlan arvoisia. Menkää nyt teille ja toreille ja kutsukaa häihin keitä vain tapaatte.’ Palvelijat menivät ja keräsivät kaikki, jotka he tapasivat, niin pahat kuin hyvät, ja häähuone täyttyi aterialle tulleista.
Kun kuningas tuli sisään katsomaan juhlavieraitaan, hän näki siellä miehen, jolla ei ollut hääpukua. Hän kysyi tältä: ’Ystäväni, kuinka saatoit tulla tänne ilman häävaatteita?’ Mies ei saanut sanaa suustaan. Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Sitokaa hänet käsistä ja jaloista ja heittäkää ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita. Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja.’” (Matt. 22:1-14).
Joutsan seurakunnalla on edessään muutos, kun se siirtyy vuodenvaihteessa Mikkelin hiippakunnasta Lapuan hiippakuntaan. Seurakunta pysyy, vaikka kirkollisen hallinnon ja piispallisen kaitsennat rajat muuttuvat. Näin on tapahtunut historian kuluessa useita kertoja aikaisemminkin. Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan alueet ovat kuuluneet vuosisatojen aikana moniin eri hiippakuntiin.
Ensi vuonna Joutsan seurakunta viettää 160-vuotisjuhlaansa osana Lapuan hiippakuntaa. Haikein mielin hyvästelen tänään seurakuntaa ja saatan sitä uuteen vaiheeseen sen pitkässä historiassa.
Tämän juhlapäivän evankeliumi on tulevaisuuden evästyksenä Joutsan seurakunnalle. Jeesuksen vertaus kuninkaanpojan häistä sisältää monia vaikeasti ymmärrettäviä kohtia. Mutta vertauksen perusviesti on selvä. Hääjuhlan lopulliset vieraat olivat hyvin kirjavaa joukkoa. Heidän mukaan pääsemisensä perustui kokonaan kutsujan päätökseen.
Jeesus kutsuu kaikkia ja kaikenlaisia ihmisiä yhteyteensä. Evankeliumin avainsanana on: ”Palvelijat menivät ja keräsivät kaikki, jotka he tapasivat, niin pahat kuin hyvät, ja häähuone täyttyi aterialle tulleista.” Siis pahat ja hyvät. Tällainen on kristillinen kirkko, meidän luterilainen kirkkomme ja myös Joutsan seurakunta. Se on kovin sekalainen ja puutteellinen, sen jäsenet ovat hyvin kirjavaa joukkoa niin uskoltaan kuin elämältään. Mutta juuri siksi Jeesus kutsuu kaikkia yhteyteensä, jotta hän saisi armahtaa, antaa syntejä anteeksi, lahjoittaa uutta voimaa elämään sekä viedä kerran perille iankaikkiseen elämään.
Jeesuksen vertaus kuninkaanpojan häistä avaa viisi tärkeää näkökohtaa seurakunnalle, kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille sekä itse asiassa kaikille kristityille.
Ensinnä kuningas lähetti palvelijansa: ”Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita”. He eivät lähteneet liikkeelle omissa nimissään, eivät oman innostuksensa vallassa tai toteuttaakseen omia unelmiaan. Tämä koskee myös seurakuntaa ja sen jokaista jäsentä. Pohjimmiltaan Joutsan seurakunta on olemassa Jumalan tahdosta ja hänen lähettämänään. Sen työntekijät ja vastuunkantajat on Jumala kutsunut ja lähettänyt työhön. Jokainen on kuninkaan asialla.
Toiseksi kuningas antoi palvelijoilleen selvän sanoman, joka tuli välittää kutsutuille. Vertauksessa se kuului näin: ”Olen valmistanut ateriani, härät ja syöttövasikat on teurastettu, kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!” Seurakunnassa ei tarvitse itse keksiä sitä sanomaa, joka on uskottu sille välitettäväksi. Jumala on Raamatussa ilmoittanut evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen rakkaudestaan. Sanoma on valmis ja pysyvä ajasta toiseen. Joutsan seurakunnassa on jatkuvasti etsittävä keinoja, miten tätä sanomaa välitetään tässä ajassa ymmärrettävällä tavalla.
Palvelijoiden tehtävä oli kutsua ihmisiä kuninkaan pojan hääaterialle. Tämä oli heidän varsinainen tehtävänsä, vaikka varmasti kaikenlaisia tehtäviä oli hyvin paljon. Joutsan seurakunnan elämässä on tärkeä pitää jatkuvasti mielessä toiminnan syvin tarkoitus. Vaikka seurakunnassa on paljon toimintaa ja kristinuskoon kuuluu monenlaisia asioita, työn painopiste on kutsua ihmisiä Jeesuksen luo ja seurakunnan yhteyteen. Ei ole sattumaa, että vertauksen kutsu on kuin kirkkomme ehtoollisliturgiasta: ”Tulkaa, kaikki on valmiina.” Seurakunnassa kutsutaan ihmisiä armonvälineiden, sanan ja sakramenttien, yhteyteen.
Kolmanneksi kuninkaan palvelijoiden tehtävä ei ollut helppo. Ihmiset olivat välinpitämättömiä, toiminta ei tuottanut tulosta. ”Mutta kutsun saaneista toiset eivät välittäneet siitä, vaan menivät muualle, kuka pellolleen, kuka kaupoilleen, toiset taas ottivat kuninkaan palvelijat kiinni, pieksivät heitä ja löivät heidät hengiltä.”
Tässä on liittymäkohta nykyaikaan. Nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä kohdataan usein välinpitämättömyyttä ja jopa vastustusta. Vertaus antaa tällaiseen tilanteeseen tärkeän neuvon. Palvelijoiden tehtävä ei ollut kantaa kaunaa, suuttua ja tuomita. Kuningas vihastui ja tuomitsi, ei palvelija. Seurakunnan työntekijä tai muu vastuunkantaja ei ole toisten tuomari ja arvostelija. Joutsan seurakunnan tehtävä on tuoda kutsu ja evankeliumin lupaus perille. Jokainen kutsuttu kantaa itse oman vastuunsa.
Neljänneksi vertaus kertoo, kenelle kutsu on tarkoitettu: ”Menkää nyt teille ja toreille ja kutsukaa häihin keitä vain tapaatte.” Palvelijat menivät ja kutsuivat juhliin kaikki, joita tapasivat, niin pahat kuin hyvät. Kutsu Jeesuksen yhteyteen kuuluu kaikille. Ei kutsuta vain uskonnollisia ihmisiä, ei vain moraalisesti korkeatasoisia, ei vain suvaitsevia ja avarakatseisia, vaan kaikki, myös Jumalan ja kirkon hylänneitä, eettisesti epäilyttäviä, suvaitsemattomia ja ahdasmielisiä. Joutsan seurakunnan tehtävänä on kutsua kaikkia ja kaikenlaisia ihmisiä seurakunnan yhteyteen.
Viidenneksi vertaus kuvaa, kuinka yhdellä vieraalla ei ollut juhlapukua. Kuningas katsoo juhlavieraitaan ja huomaa siellä miehen, jolla ei ole hääpukua. Hänet heitettiin pois juhlasta ulos pimeyteen.
Kirkossa on monenlaisia jäseniä, myös niitä, jotka eivät ole oikeita kristittyjä. On heitä, jotka suosivat syntiä elämässään ilman parannuksen tekemisen aikomustakaan. Jeesuksen vertauksen erottelu toimitetaan aikanaan, mutta seurakunnan tehtävä se ei ole. Joutsan seurakuntaa ei ole kutsuttu arvioimaan ja epäilemään toisten uskon aitoutta eikä tekemään parannusta toisten synneistä. Ylipäänsä meidän itse kunkin tulisi suurennuslasiin katsomisen sijasta katsoa peiliin. Meidän tulisi taipua päivittäiseen tilintekoon omista synneistämme ja turvautua Jumalan armoon omalla kohdallamme. Siinä yksin on jokaisen ihmisen toivo.
Hyvät seurakuntalaiset. ”Piispa, kukin hiippakunnassaan, on seurakuntien ja pappien ylin kaitsija.” Näin kirkkojärjestys (KJ 18:1) toteaa piispan tehtävästä. Vajaan yhdentoista vuoden ajan on kaitsentatehtävääni ja -alueeseeni kuulunut myös Joutsan seurakunta. Vuoden vaihtuessa kaitsentavastuu siirtyy Mikkelin piispalta Lapuan piispalle.
Rohkaisen teitä seurakuntalaisia ja Joutsan seurakuntaa olemaan uskollisia Kristuksen kirkolleen antamalle tehtävälle. Olkaa rohkeasti kristittyjä ja Kristuksen lähettiläitä, kutsukaa kaikkia ihmisiä seurakunnan yhteyteen ja Jumalan valtakuntaan.