Koronaviruksen leviämisen vaikutukset

Koronaviruksen leviämisen vuoksi edessämme on erikoinen kevät. Koronavirus muuttaa arkeamme, se muuttaa koko maailmaa. Nyt pyritään ennen muuta hidastamaan epidemian leviämistä, jotta terveydenhuolto pystyy huolehtimaan vakavia oireita saaneista.

Monet käytännön asiat askarruttavat, kun rajoitukset ja peruutukset hiljentävät jokapäiväistä elämää. Taloudelliset huolet voivat kasvaa työtilanteiden muutosten vuoksi. Joku saattaa lamaantua, yksinäisyys ja hiljaisuus voivat tuntua ylivoimaisilta. Poikkeustilanteessa korostuvat elämän perusasiat.

Nyt on tärkeää pitää huolta toinen toisestamme ja kantaa vastuuta erityisesti apua tarvitsevista. Lähimmäisenrakkaus on yksinkertaisia tekoja; kenties naapurin vanhuksen ruokaostoksista huolehtimista, päivittäisten kuulumisten kysymistä yksin asuvalta puhelimitse, lapsiperheen hyvinvoinnin tiedustelua. Olennaista on, ettei ketään jätetä yksin. Yhdessä me selviämme.

Vaikeina aikoina kirkko on hädässä ja ahdistuksessa olevan ihmisen turvapaikka. Seurakunnan työntekijät voivat etätyössäkin olla monin tavoin ihmisten tukena. Normaalin seurakuntaelämän keskeytyessä ja kokoontumispaikkojen sulkeuduttua on etsittävä uusia keinoja kohdata ihmisiä. Erityisesti sähköisten välineiden ja yhteyksien mahdollisuudet on käytettävä hyväksi. On myös muistettava, että kaikilla ei ole näitä välineitä.

Keskusteluapuun ja sielunhoitoon löytyy keinoja: puhelimen välityksellä voi pitää yhteyttä yksinäisiin, kotikäyntejä voi tehdä, kun itse on terve ja huolehtii käsihygieniasta ja muistaa pitää fyysisen etäisyyden. Kuolevalle potilaalle voi mennä viemään ehtoollisen.

Koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden keskellä on tärkeä kertoa, että Jumalassa on turvamme. Rukouksessa saamme kantaa asiamme Kaikkivaltiaalle, joka lupaa olla kanssamme kaikkina päivinä.

Jumala on läsnä siellä, missä pelko ja ahdistus täyttävät mielen. Kun huoli tulevaisuudesta on päällimmäisenä ajatuksissa, Jumala sanoo antavansa meille tulevaisuuden ja toivon.

”Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.” (Psalmi 46:2).

Seppo Häkkinen