Päivän vieras -kirjoitus Itä-Häme -lehdessä

Luterilaisuuden haasteet merkkivuoden jälkeen

Reformaation 500-vuotismerkkivuosi on päättynyt. Sen aikana on tullut vahvasti esille, kuinka ”monia lankoja tulee suoraan reformaatiosta Suomen satavuotisen itsenäisyyden historian tarinaan”, kuten Luther-tutkija, Kuopion piispa Jari Jolkkonen on todennut.

Reformaatio on monella tavalla läsnä tämän päivän Suomessa. Lutherin henkinen perintö näkyy esimerkiksi suhtautumisessa työhön, koulutuksen arvostamisessa, hyvinvointiyhteiskunnan arvoissa ja tasa-arvon korostamisessa.

Reformaation merkkivuosi sai toivottavasti meidät suomalaiset arvostamaan juuriamme, arvopohjaamme ja elämäntapaamme. Näin voimme oppia kunnioittamaan myös muita traditioita ja toisenlaisesta taustasta tulevia.

Merkkivuoden päättyessä on hyvä pohtia, mitkä ovat luterilaisuuden tulevaisuuden haasteet.

Ensimmäinen koskee kirkon ja esivallan suhdetta. Uskonpuhdistus korosti voimakkaasti kirkon ja valtiovallan itsenäisyyttä. Maallisen regimentin välityksellä Jumala lahjoittaa aineellista ja ajallista hyvää, hengellisen regimentin avulla Jumala lahjoittaa hengellistä ja ikuista hyvää. Maallisella ja hengellisellä regimentillä on omat tehtävänsä. Siksi kirkon ja valtion välit on järjestettävä niin, etteivät ne joudu toistensa talutusnuoraan.

Toinen haaste koskee suhdetta nykyajan aatevirtauksiin. Kirkon jatkuvana kiusauksena on joko käpertyä sisäänpäin ja eristäytyä ghettoon tai mukautua ajan henkeen ja menettää identiteettinsä.

Ohimenevien ja vaihtuvien ihanteiden perässä juokseva kirkko menettää uskottavuutensa. Kirkko koettaa hengästyneenä ’seurata aikaa’ huomatakseen aina jääneensä junasta. Siksi olennainen kysymys on, miten kirkko pysyy yhtä aikaa sekä Jumalan sanassa että nykyajassa.

Kolmas suuri haaste koskee evankeliumin ymmärtämistä kokonaisvaltaisesti. Luterilaisuuden ytimessä on uskon ja rakkauden yhteenkuuluvuus. Työ lähimmäisen hyväksi on mitä olennaisin osa kristillistä uskoa. Itse asiassa usko ilmenee rakkautena lähimmäiseen.

Evankeliumiin kuuluvat sekä julistus että palvelu. Jos keskitytään vain humanitaariseen työhön, yhteys evankeliumiin katkeaa ja kirkko kutistuu pelkäksi avustusjärjestöksi. Jos taas pitäydytään vain sanalliseen julistukseen, jätetään ihmiset hätään ja köyhyyteen.

Kirkon on tärkeää elää todeksi koko evankeliumi, johon kuuluu sekä Jumalan sanan julistus että lähimmäisen palvelu, siis luterilaisittain ilmaistuna usko ja rakkaus.

Saksan Wittenbergistä 500 vuotta sitten alkanut uskonpuhdistus mullisti Euroopan. Sen vaikutukset näkyvät yhä yhteiskunnassamme. Kuitenkin Martti Lutherin tärkein viesti liittyy armoon, joka on ilmaista. Sitä ei voi ostaa, myydä eikä ansaita.

Armo on elämää uudistava voima, joka kutsuu meidät palvelemaan toisiamme, sietämään toistemme vikoja, elämään yhdessä − uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Seppo Häkkinen