Päivän vieras -kolumni Itä-Häme -lehdessä 24.12.2021

Musiikki tekee ihmiselle hyvää. Se vaikuttaa tutkitusti ihmisen kehitykseen, tunteisiin, hyvinvointiin sekä mielen ja ruumiin terveyteen monella tavalla ja tasolla.

Musiikilla voidaan vähentää stressiä, lievittää ahdistuneisuutta, masennusta ja kipua. Se edistää tarkkaavaisuutta, oppimista ja kommunikaatiotaitoja. Musiikin myötä aivojen verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat. Jopa persoonallisuus vireytyy.

Musiikki auttaa palauttamaan elimistön ylikierroksilta normaalitilaan. Vaikutus näkyy verenpaineen ja stressihormonien tason laskuna sekä sydämen sykkeen hidastumisena.

Musiikki vaikuttaa myönteisesti jo kuuntelemalla, mutta yhdessä musisoimisen tai laulamisen vaikutus on vielä voimakkaampi.

Laulaminen liittää ihmiset myös yhteen. Yhteislaulussa on tärkeää yhteisöllisyyden kokemus, tunne siitä, että kuuluu johonkin.

Joululauluja esitetään ja lauletaan joulun edellä, jouluna ja sen jälkeen enemmän kuin mitään muita lauluja muina vuoden juhla-aikoina. Nurmeksen kaupunginkirjastossa säilytetään joululauluarkistoa, johon on taltioitu lähes 5000 laulua. Se kertoo joululaulujen suosiosta ja merkityksestä.

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksista on tullut Suomen suurin vuosittainen musiikkitapahtuma. Niistä on muodostunut jouluperinne, joka kerää normaalisti vuosittain noin miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan.

Nyt olemme jo toista joulua peräkkäin tilanteessa, jossa yhdessä laulamisen hyvää tekevä vaikutus on kääntynyt päinvastaiseksi. Yhteislaulutilaisuuksiin kohdistuu vahvoja rajoituksia koronapandemian torjumiseksi. Onneksi voimme laulaa kotona sekä kuunnella ja katsella konsertteja ja laulutilaisuuksia.

Tuttujen joululaulujen myötä liitymme yhteiseen perintöön, vaikka laulut herättävätkin kunkin omia tunteita, muistoja ja kokemuksia. Ne yhdistävät meitä, vaikka emme pääse yhdessä laulamaan.

Yhdessä laulettu laulu tuntuu hyvältä. Se liittää meitä toinen toiseemme, yli sukupolvien. Se antaa joskus sanoin kuvaamatonta voimaa.

Musiikin myönteinen merkitys ei ole mikään uusi havainto. Kirkkoisä Augustinuksen kerrotaan sanoneen: ”Joka rukoilee laulaen, rukoilee kahdesti.”

Laulu kuului jo ensimmäisenä jouluna. Jouluevankeliumin tunnetuimpia kohtia on se, jossa suuri taivaallinen sotajoukko ylisti Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” (Luuk. 2:14).

Enkelien laulu kaikuu yhä monissa tutuissa joululauluissamme. Yksi tunnetuimpia on tanskalaisen kirjailijan Bernhard Severin Ingemannin sleesialaiseen kansansävelmään kirjoittama Maa on niin kaunis. Laulu on löytänyt tiensä myös luterilaisen kirkon virsikirjaan.

Maa on niin kaunis on tavattoman suosittu. Se osataan yleisesti ulkoa ja sopii laulettavaksi milloin vain. Laulun lopussa soi enkelien kiitosvirsi jouluyönä. Siitä Maa on niin kaunis saa hengellisen sisältönsä, ja sen vuoksi siitä on tullut nimenomaan joululaulu.

Tänä jouluna vietämme toista poikkeusjoulua ja elämme monien rajoitusten keskellä. Silti joulun perimmäinen sanoma ja merkitys kantaa, sillä se ei ole meidän olosuhteistamme riippuvainen.

”Jeesus meille armon toi.” Siinä on kiteytettynä joulun ydin.