Joulu tulee kaikenlaisen arjen keskelle

Eläimet kuuluvat lähtemättömästi jouluun. Jouluevankeliumi kertoo, kuinka paimenet olivat kedolla paimentamassa lampaita enkelien ilmoittaessa Jeesuksen syntymästä. Hän syntyisi seimeen, eläinten ruokintakaukaloon, karjasuojassa. Myös meidän perheemme joulussa eläimillä on ollut aina suuri merkitys. Kun lapset olivat vielä pieniä, isovanhempien navetassa lehmille ja lampaille laitettiin erityinen joulutervehdys. Myöhemmin kiikutimme porkkana- ja omenaherkut hevosillemme tallille.

Eläimet mainitaan usein myös joululauluissa. Sakarias Topeliuksen Varpunen jouluaamuna kertoo pienestä tytöstä, joka ruokkii nälkäistä varpusta. Topelius oli juuri ennen joulurunon kirjoittamista menettänyt pienen poikansa ja runossa varpunen kertookin olevansa tytön pieni veli taivaasta. Varpunen oli tullut tuomaan taivaalliset terveiset.

Rekiretki-laulussa puolestaan tehdään matkaa hevosen reessä. Englanninkielinen versio on ollut vuosikausia suosituin joululaulu Yhdysvalloissa. Suomessa laulun levytti ensimmäisen kerran Vieno Kekkonen vuonna 1959 ja siitä lähtien reessä on matkattu joka joulu, vaikka itse laulu ei suoranaisesti jouluun viittakaan. Hevonen on osa suomalaista jouluperinnettä, kun hevoskyydillä ajettiin joulukirkkoon ja jopa kilpaa joulukirkosta kotiin.

Eläimet ovat tärkeässä osassa myös perinteisessä seimiasetelmassa. Seimiasetelmien historia yltää ainakin italialaiseen pyhimykseen, Fransiskus Assisilaiseen asti (1200-l), joka tunnetaan myös eläinten suojeluspyhimyksenä. Seimiasetelmassa on usein Maria ja Joosef, paimenia, itämaan tietäjät, aasi sekä härkiä ja lampaita, joskus myös kameleita. Kaiken keskellä lepää Jeesus-lapsi eläinten ruokakaukalossa.

Seimiasetelman eläimille on annettu erilaisia merkityksiä kristillisessä perinteessä. Jo profeetta Jesaja (Jes. 1:3) mainitsee härän tuntevan omistajansa ja aasin tuntevan isäntänsä seimen. Härän on selitetty kuvaavan juutalaisia ja aasin puolestaan pakanoita. Kameli viittaa seimiasetelmassa idän tietäjiin, jotka tulivat tervehtimään Jeesus-lasta. Lampaat voi nähdä kuvaamassa lammaslaumaa, joka seuraa Hyvää paimenta, Jeesusta. Hän syntyi maailmaan Jumalan Karitsaksi, joka kuolee koko maailman synnin vuoksi.

Seimiasetelmassa saattaa näkyä myös kyyhkynen, joka on joko Jeesus-lapsen yläpuolella tai jonkun henkilön kädessä. Kyyhkystä on käytetty laajasti kristillisessä perinteessä Pyhän Hengen symbolina. Vanhan testamentin aikana kyyhkynen oli ainut uhrieläimeksi kelpaava lintu. Tästä johtunee se, että kyyhkynen on puhtauden, yksinkertaisuuden, viattomuuden, lempeyden ja puolustuskyvyttömyyden vertauskuva.

Kauniin seimiasetelman edessä pysähdyn miettimään oman aikamme maaseutua ja sen elämäntapaa. Toivon, että se ei jäisi vain koriste-esineeksi jouluevankeliumissa. Erityisesti nyt epävakaina maailman aikoina on hyvä muistaa, miten tärkeä maaseutu on meille. Maatalouden parissa työskentelevät ihmiset mahdollistavat tänäkin jouluna suomalaisen joulupöydän antimet. Toivon, että juhlapöydän äärellä päättäjät muistavat maaseudun tärkeyden.
Maaseutu, metsä ja luonto ovat myös tärkeitä yleisen hyvinvoinnin lähteitä. Moni suomalainen tunnistaa sielun rauhaa katsellessaan kaunista järvimaisemaa tai kokee pyhyyttä metsäkirkossa. Saman puhtaan luonnon vaikutuksen ovat huomanneet myös maailman isojen metropolien asukkaat. Suomeen tullaan aistimaan puhdasta luontoa. Toivon, että osaamme pitää huolta luomakunnasta myös tulevaisuudessa.

Maatiloilla työt eivät odota edes jouluna. Eläimistä ja tilan töistä on huolehdittava aivan kuten arkenakin. Mutta ensimmäinen joulu osoittaa meille, että joulu tulee kaikenlaisen arjen keskelle. Jeesuksen syntymän aikaan tunnelma oli luultavasti samankaltainen kuin isoilla maatalousmessuilla, tiet ovat tupaten täynnä, hiekkakentät pöllyävät ja majapaikkoja ei enää löydy. Kaiken hälinän keskellä raskaana oleva nainen ja perhetilanteesta hämillään oleva mies yrittävät etsiä tietä eteenpäin omassa elämässään sekä väen tungoksessa.

Jumalan taivaallisen sanoman kuulevat ensimmäisenä paimenet kedolla. He ovat raskaan työn raatajia ja heille enkelit ilmoittavat ilouutisen. ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.» Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” (Luuk. 2:1-14).

Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa!