Hautausmaiden monta tehtävää

Hautausmaat ovat niin itsestään selvä osa jokaisen kunnan ja seurakunnan aluetta, ettei niiden tehtävää tule sen syvällisemmin ajatelleeksi.

Hautausmaat ovat syntyneet tarpeesta sijoittaa ihmisen maatuva ruumis sellaiseen paikkaan, jossa se ei ole haitaksi eläville. Inhorealistisesti ajatellen hautausmaat ovat osa yhteiskunnan puhtaanapitojärjestelmää.

Valtaosa suomalaisista hautausmaista on seurakuntien ylläpitämiä, joten ne ovat myös uskonnollisia paikkoja. Kristillisen käsityksen mukaan ruumis odottaa ylösnousemusta leposijassaan pyhitetyllä hautausmaalla. Kulttuurissamme ei ole yhdentekevää, minne ihmisten jäännökset sijoitetaan, vaan niiden halutaan olevan siunatussa maassa.

Hautausmaat toimivat surutyön paikkana. Vuosisatojen ajan on haudan äärellä käyty muistelemassa poisnukkuneita läheisiä. Haudan hoito ja vierailut haudalla ovat osa surutyötä.

Kun pystytämme hautakiven ja vaalimme sen ja haudan kuntoa, kunnioitamme haudassa lepäävän ihmisen muistoa. Tietoisuus sukupolvien ketjusta vahvistuu, kun vanhemmat ja isovanhemmat ottavat lapset ja lapsenlapset mukaan hautausmaalle.

Alkuvuodesta 2021 selvitettiin maamme kahdentoista suuren kaupungin asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia seurakunnista. Kun vastaajilta kysyttiin, missä he ovat kuluneen vuoden aikana kohdanneet seurakunnan, kärkeen nousivat uutismedia, hautausmaat ja kirkolliset toimitukset.

Hautausmaat toimivat siis tärkeinä kohtaamispaikkoina. Hautausmailla työskentelevät tekevät tärkeää sielunhoitotyötä kohdatessaan siellä vierailevia ja hoitaessaan ympäröivää puistoa.

Hautausmaat ovat konkreettisia muistuttajia kuolemasta. Pitkät hautakivien rivit kertovat karua kieltään ihmiselämän katoavaisuudesta. Näin kuoleman todellisuus ei pääse unohtumaan elämänhallintaa korostavalta nykyihmiseltä.

Hautausmaat kokoavat historiaa. Muistomerkit ja -kivet kertovat edesmenneistä sukupolvista ja heidän elämänvaiheistaan. Useimmilla paikkakunnilla hautausmaa on merkittävä paikallishistorian lähde.

Ihmisten ja yhteisön historian lisäksi hautausmailla on havaittavissa myös erilaisten tyylisuuntien, henkisten virtausten sekä ideologioiden muutokset. On surullista ja samalla ymmärrettävää, että monien hautamuistomerkkien alla lepää vainajia, joita ei enää kukaan henkilökohtaisesti muista.

Hautausmaan merkitys virkistäytymisalueena on tuonut niille uuden tehtävän. Erityisesti kaupunkien asukkaille hautausmaat tarjoavat kosketuksen luontoon.

Yle uutisoi heinäkuussa 2021 suosiotaan kasvattavasta ”kalmistoturismista”. Hautausmaille tehdään retkiä, joiden kautta halutaan tutustua paikallishistoriaan. Samalla haetaan mielenrauhaa, pohditaan elämän suuria kysymyksiä ja etsitään esimerkiksi inspiraatiota taiteelliseen tuotantoon. Opastetuista hautausmaakierroksista on tullut suosittuja.

Hautausmaat ovat enemmän kuin nimensä mukaisia vainajien loppusijoituspaikkoja. Ne eivät ole vain kuolleita, vaan pikemminkin eläviä varten. Ne kertovat uskonyhteisön toivosta ikuiseen elämään. Hautausmaita sanotaan kuoleman puutarhoiksi, mutta ne ovat myös elämän ja toivon paikkoja.