Aikaisemmat piispat

Seppo Häkkinen (2009-2023)

Teologian tohtori Seppo Häkkinen oli Mikkelin hiippakunnan kymmenes piispa. Hänet vihittiin virkaansa kynttilänpäivänä 8.2.2009. Ennen piispan viran hoitamista Häkkinen työskenteli Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajana toimivana kirkkoneuvoksena sekä seurakuntapappina Imatralla ja Heinolassa. Häkkinen siirtyi eläkkeelle 1.9.2023.

Piispa Häkkisen puheisiin ja saarnoihin pääset tutustumaan täältä, kirjoitukset löydät täältä.

Voitto Huotari (1993-2009)

Teologian tohtori Voitto Huotari oli hiippakunnan yhdeksäs piispa. Vuonna 1943 Kuhmossa syntynyt Voitto Huotari vihittiin piispaksi vuonna 1993. Ennen piispaksi vihkimistään Huotari työskenteli Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastina. Tätä ennen hän on työskennellyt Kymin kirkkoherrana sekä Imatran ja Ruokolahden seurakunnissa seurakuntapastorina.

Voitto Huotarilla on ollut kirkkososiologian dosentuuri Helsingin yliopistossa ja pastoraaliteologian dosentuuri Joensuun yliopistossa. Huotari siirtyi eläkkeelle 1.2.2009.

Kalevi Toiviainen (1978-1993)

Kalevi Toiviainen (s. 1929 Uukuniemi – k. 2015 Espoo) vihittiin Mikkelin piispaksi vuonna 1978.  Piispan virkaan hän siirtyi Helsingin yliopistosta. Toiviainen toimi piispana vuoteen 1993, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Piispa Toiviainen kuoli 7.12.2015 kotonaan Espoossa.

Osmo Alaja (1959-1978)

Osmo Alaja (s. 1915 Helsinki – k. 2001 Tampere) vihittiin papiksi Viipurissa 1937, ja sen jälkeen hän toimi Nurmijärvellä ja Helsingissä. Kymin kappalaisena hän oli 1944-52 ja kirkkoherrana 1952-55. Näihin vuosiin sisältyy myös toiminta Mikkelin tuomiokapitulin asessorina.

Turun tuomiorovastin paikalta hän sai kutsun Mikkelin hiippakunnan piispaksi vuonna 1959. Alaja on toiminut pisimpään eli 18 vuotta Mikkelin piispana. Hän siirtyi eläkkeelle  vuonna 1978.

Piispa Alaja kuoli 30.6.2001.

Martti Simojoki (1951-1959)

Martti Simojoki (s. 1908 Uusikaupunki – k. 1999 Helsinki) vihittiin papiksi Tampereella vuonna 1930.  Vuonna 1959 hän siirtyi Helsingin hiippakunnan piispaksi ja vuonna 1964 arkkipiispaksi.

Ilmari Salomies (1943-1951)

Ilmari Salomies (s. 1893 Mikkelin maalaiskunta – k. 1973 Helsinki) oli Mikkelin hiippakunnan ensimmäinen piispa, sillä hänen aikanaan Viipurin hiippakunta siirtyi Mikkeliin. 

Salomies oli kirkkohistorian tutkija ja professori. Hänet vihittiin Viipurin hiippakunnan piispaksi Turun tuomiokirkossa kesäkuussa 1943 samanaikaisesti Oulun uuden piispan Yrjö Aukusti Wallinmaan kanssa.

Vuonna 1951 Salomies nimitettiin arkkipiispaksi.

Yrjö Loimaranta (1935-1942)

Yrjö Loimaranta (s. 1874 Oulu – k. 1942 Mikkeli) koki Viipurin hiippakunnan piispana neljä tasaisen kehityksen onnellista vuotta, mutta myös talvisodan raskaat ajat siirtolaisuuksineen. 

Loimaranta syntyi Oulussa. Hän kuoli vuonna 1943 ehdittyään toimia Viipurin piispana seitsemän vuotta. Hän toimi aluksi koulumiehenä. Vuodesta 1917 hän toimi kristillisten asioiden esittelijänä maan hallituksessa. Hänet valittiin vuonna 1919 Savonlinna-Säämingin tuomiorovastiksi, mutta hän luopui virasta ennen kuin oli siihen astunut.

Erkki Kaila (1925-1935)

Erkki Kaila (s.1867 Huittinen – k. 1944 Turku) oli Savonlinnasta Viipuriin siirtyneen hiippakunnan ensimmäinen piispa. 
Hän oli yliopistomies ja poliitikko. Kaila oli syntyjään pappissukua, sillä hänen setänsä Gustaf Johansson oli myös arkkipiispa.

Kaila oli kaiken kaavamaisuuden ja sovinnaisuuden vastustaja. Hän oli omaperäinen, suorasukainen ja jonkin verran karu mies. 
Hän kannatti demokraattista valtiojärjestelmää ja vastusti diktatuuria. Tämä ilmeni myös hänen kirjoissaan.

Otto I. Colliander (1899-1924)

Johanssonin jälkeen piispaksi valittiin Otto Immanuel Colliander (s. 1848 Valkeala – k. 1924 Savonlinna). Myös Colliander toimi ennen Savonlinnan piispaksi tuloaan Kuopion hiippakunnan piispana (1897-1899). 

Collianderin erikoisalana oli kirkkomusiikki. Hän toimi vuosina 1886 ja 1898 asetettujen koraalikomiteoiden ja vuonna 1903 asetetun lukkarin opetuskomitean puheenjohtajana.

Colliander edisti koraalikirjan kehitystä. Vuonna 1897 ilmestynyt koraalikirja oli hänen ja Richard Faltinin yhteistyön tulos.

Gustaf Johansson (1897-1899)

Vuonna 1897 perustetun Savonlinnan hiippakunnan  ensimmäinen piispa oli Gustaf Johansson (s. 1844 Ylivieska – k. 1930 Turku).

Savonlinnan hiippakunnan piispaksi hänet kutsuttiin Kuopion hiippakunnan piispan tehtävistä. Johansson vihittiin papiksi 1871 ja hän valmistui teologian kandidaatiksi 1874. 

Ennen pappistehtäviään hän toimi Helsingin yliopiston dogmatiikan ja etiikan professorina. Johansson oli siitä erikoinen luennoitsija, että hän luennoi suomen kielellä.